Arctic Cooling Freezer 13 PRO & Accelero Twin Turbo PRO

Saimpa vihdoin (eilen..) aikaiseksi tietokoneen coolereiden vaihtamisen! Oma kotikoneeni on hyrrännyt jo toista vuotta pelkillä vakio coolereilla. Vakioflektit ovat jäähdyttäneet koneen kohtuullisen moitteetta, mutta hiljaisuuden kustannuksella. Nyt tulikin siis hommattua otsikon mukaiset uudet, suuremmat ja hiljaisemmat jäähdyttimet prosessorille ja näytönohjaimelle.

Arctic Coolingin coolerit valittiin oikeastaan kahdesta syystä: ne ovat edullisia ja melko hiljaisia. Prosessorille hommattu Freezer 13 PRO esitteli vielä uuden mielenkiintoisen tavan turvata myös lähellä prosessoria sijaitsevien piirisarjojen, muistien ja muiden komponenttien jäähtyminen. Siinä on nimittäin erillinen flekti, jonka tehtävänä on puhaltaa ilmaa lähellä prosessorikantaa oleville komponenteille. Ainakin alustavat lämpötilamittaukset ovat varsin positiivisia.

Ohessa kuvakollaasi pakettien sisällöstä sekä asennuksesta.

Robotin uudet akut ja koeajo

Viime talven testeissä käyttämäni Bilteman 70Ah vapaa-ajanakku osoittautuikin sitten aivan liian raskaaksi robotille. Kuormaa tuli vain liikaa, eivätkä moottorit jaksaneet enään vääntää masiinaa kääntymään. Tuo 70Ah akku saakin sitten primäärisesti vetäytyä kesämökkikäyttöön, funtsittiin nimittäin jo akun ostovaiheessa sähköisen perämoottorin hommaamista kesämökkimme soutuveneeseen. Päädyinkin siis jälleen tutkailemaan Bilteman akkuvalikoimaa uusien akkujen toivossa. Robottiin tuli nyt hieman paremman punnituksen jälkeen hommattua hieman kevyemmät, 7,5Ah:n lyijyakut.

Tämän illan testiajolla tulikin todettua, että kevyemmät akut tekivät ihmeitä. Samalla tuli testattua myös pientä python-scriptiä jonka avulla masiinaa saa nyt ohjattua lähes millä tahansa peliohjaimella. Kristian lainasi vielä ystävällisesti joykkaansa testausta varten ja joystick-ohjaus helpottikin robotin operointia varsin mukavasti! Scriptit ja ohjelmat ovat tosin vielä sellaista purkkaviritystasoa etten kehtaa niitä vielä blogissa julkaista, mutta kaikki aikanaan! “Peace, Love and Open source” -meiningillähän näitä rakennellaan ;) Ja niin alla vielä pieni kuvakollaasi koeajolta!

 

MIDI-projektin nappulat

Otsikon projekti on saanut hieman lisää tuulta siipien alle! Nyt olisi tilauksessa kourallinen sinisiä ja vihreitä Japanilaisen Sanwan valmistamia OBSF-24 arcade-painikkeita. Kyseiset nappulat ovat ilmeisesti olleet aika hyvässä suosiossa amerikkalaisten DJ-laitteiden virittelijöiden parissa, joten malli lienee varsin pätevä myös enemmän DIY-malliseen MIDI-laitteeseen. Laiskahkon googlauksen jälkeen löysin Saksasta arcadepelitavaraa myyvän putiikin joka postitti ja myi alan tarvikkeita aivan sopivilla hinnoilla. Nyt vain odottelemaan tilatun paketin saapumista tänne pohjolaan ;)

MIDI-USB -adapterin riisunta

DealExtremen tilaukseni saapui postiin oikeastaan jo pari viikkoa sitten. Epämääräinen kasa Kiinalaisia halpisvimpaimia lojuikin sitten pari viikkoa pöytäni kulmalla ilman sen suurempaa huomiota. Nyt puri kuitenkin taas projektikärpänen. Edellä mainitusta DX:n paketista löytyy nimittäin kaksi USB<>MIDI -adapteria. Ajatuksena oli purkaa adapteri ja liittää se Arduinoon USB-rajapinnaksi. Perinteiset Arduino-alustat eivät nimittäin oletuksena kykene toimimaan geneerisinä USB-MIDI-laitteina, sillä USB-liikenne hoidetaan kehitysalustojen sisäänrakennetulla RS-232<>USB muuntimella.

MIDI signaali itsessään on kuitenkin oikeastaan aivan tavallista sarjamuotoista dataa, joka vain toimii normaaleista sarjaporttinopeuksista poikkeavalla nopeudella. Useissa lukemissani Arduino-MIDI -projekteissa homma on hoidettu siirtämällä MIDI tietokoneelle Arduinon oman RS-232<>USB muuntimen avulla. Tämä vaatii kuitenkin aika liudan koneelle asennettavia ohjelmia ja ajureita, enkä ainakaan itse saanut niitä viime yrittämällä toimimaan. Helpoin tapa toteuttaa USB<>MIDI ohjain Arduinolla onkin käyttää erillistä USB-adapteria yhdessä Arduinon kanssa. Tällöin Arduinossa voidaan käyttää sen kehitysohjelman omaa MIDI-kirjastoa ja USB-puolesta vastaa erillinen palikka, jonka asetuksiin tai ohjelmointiin ei tarvitse puuttua. Samalla varmistuu natiivi yhteensopivuus eri käyttöjärjestelmien ja musiikkiohjelmistojen kanssa, sillä USB<>MIDI kommunikaatio on ilmeisesti jo varsin hyvin standardisoitu.

Päätin ensitöikseni purkaa toisen tilaamistani USB<>MIDI -adaptereista ja selvittää samalla integrointimahdollisuuksia mahdollisesti tulevissa projekteissa. Koska palikka oli liimattu kasaan varsin pitävästi, päädyin 15 minuutin ruuvimeisselillä sohimisen jälkeen turvautua Dremelin apuun.

Kuoren alta paljastui DX-tilaukseksi yllättävänkin hyväkuntoinen piirilevy (ei kylmäjuotoksia tms). Ilmeni myös että adapterin kaapelit ovat tässä mallissa kiinni juotoksen sijaan erillisillä liittimillä. Mikäli kyseisiä liittimiä löytyy paikallisilta elektroniikkaputiikeilta, helpottaa tämä huomattavasti piirin liittämistä Arduinoon.

Seuraavaksi onkin siis luvassa metsästys reissu Bebekkiin ja Elektoriin. Samalla kannattaisi vissiin ruveta myös funtsimaan mahdollista MIDI-ohjelmaa tuolle Arduino Nanolle. Tältä illalta itse arduinotestit jäivät vain kaapinpohjilta löytyneiden komponenttien testailuksi vilkkuled- ja painonappiohjelmilla.

AMK-haku

Nyt on tuokin piina ohi. Tuskallisen tarkkaa hommaa tuo hakulomakkeiden nettitäyttely nimittäin. Tässä kohtaa ei kannata tehdä typoa. Saattaa nimittäin nimittäin kertyä typolle hintaa seuraavaan yhteishakuun kuluvan ajan verran. Nyt on kuitenkin double ja triple checkit tehty, ja väittäisin että nyt on hakupaperit AMK:n osalta aika hyvin reilassa. Vielä pitää tehdä sama rumba yliopistohaussa, mutta se jääkööt huomiselle (tai ylihuomiselle..).

AMK-hakuni muuttui muuten tuossa eri paikkoja harkitessani varsinaiseksi TAMK-hauksi. Tampereen ammattikorkeakoulu nimittäin nappasi omassa hakupaperissani neljän suoran. Mihinkä sitä nyt muka Tampereelta lähtisin? Eikä taida tulla yllätyksenä että kaikki vaihtoehdot ovat muuten tekniikan ja liikenteen alalta..

1. Hakutoive

TAMK, Tampere – Talotekniikan ko

2. Hakutoive

TAMK, Tampere – Sähkötekniikan ko

3. Hakutoive

TAMK, Tampere – Tietotekniikan ko

4. Hakutoive

TAMK, Tampere – Rakennustekniikan ko

Joo ja btw julkasen tämän motarilta just ennen pispalaa. Laturin remmi katkes. Hinausta odotellessa..

Opinnäytetyö

Kuten moni varmasti tietää, kuuluu ammattikoulun opintoihin aina jonkinlainen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena onkin opittujen tietojen ja taitojen itsenäinen osoittaminen. Ainakin TAO:n elektroniikka-asentaja&lukio -linjalla (nyk. ICT&lukio)  töinä on nähty mitä tahansa kirjallisista tietokoneen monitorien historiakatsauksista mikrokontrollereilla toteutettuihin enemmän tai vähemmän toimiviin moottoripyörän nopeusmittareihin.

Oma älynvälähdykseni opinnäytetyöhön tuli oikeastaan suoraan ala-asteen robottihaaveista. Piti rakentaa jotain isoa, liikkuvaa ja omalta kotikoneelta etänä ohjattavaa. Pienen ideoinnin jälkeen työni nimikkeeksi kehittyikin Internetohjattava robotti. Tavoitteeksi asetettiin nelipyöräisen tietokoneella ohjattavan robotin rakentaminen. Myöhemmin opinnäytetyössä käsiteltävää osaa jouduttiin kuitenkin rajaamaan vain itse ohjausjärjestelmään ja tietotekniikkaan, sillä koko projekti osoittautui varsin laajaksi.

Rajauksenkin jälkeen projekti osoittautui paljon ONT:lle varattua kahta opintoviikkoa laajemmaksi, ja työ valmistuikin melkein vuoden myöhässä (työ piti palauttaa 3. vuoden keväällä, sain palautettua työn 4. vuoden puolivälissä). Ja koko projekti on vieläkin kesken, sillä ONT käsitteli tosiaan vain sulautettua järjestelmää ja tietokonetekniikan puolta. Tällä hetkellä robotti on jo melkein ajokunnossa, mutta ensimmäisissä testiajoissa tosin huomattiin esimerkiksi akseleiden toteutuksessa on vielä hieman viilaamista.

Alla pikainen videokatsaus robotin testiasetelmasta ilman pyöriä sekä koulussa pidetty vajaan vuoden vanha PowerPoint-esitys. Esitys saattaa ilman kommentointia olla hieman kankalaa ymmärrettävää, mutta se antaa ainakin hieman osviittaa robotin kokonaiskuvasta.

Click to Watch Video


 

Elvytysyritys ja uudet projektit

Tah-dah! Tässä sitä taas tullaan: uusi blogi, uudet kujeet. Pitkät yön tunnit Hack a Dayn listaamia projekteja lueskellessa ovat näköjään tehneet tehtävänsä. Nyt on pystytettävä oma elektroniikkablogi. Edelliset yleisten asioiden sekamelskablogini eivät ole juuri menestyneet ja ovatkin ennemmin tai myöhemmin päätyneet delete-nappulan alle. Nyt olisi kuitenkin taas projekteja ja intoa! Nelivuotinen ammattilukioni Tampereen Ammattiopistossa alkaa nimittäin olemaan loppusuoralla ja minun ja valmistujaiskakun välissä on enää ammattipuolen meneillään oleva työssäoppiminen sekä sen näyttö. Nyt on siis myös aikaa toteuttaa niitä pitkään suunniteltuja projekteja.

Koulun päättyminen tarkoittaa myös sitä, että pajalta lainatut Matrix Multimedian ohjelmointialustat täytyy palauttaa takaisin koululle. Omien mikrokontrolleriprojektien toteutuksessa pitääkin nyt siirtyä uusille vesille. Kävi nimittäin ilmi että koulussa käytetyt ohjelmointialustat sekä Flowcode -ohjelmistot maksavat yksityiskäyttöönkin maltaita. Täten pöydälläni komeileekin nyt upouusi koekytkentäalusta ja siinä uusi Arduino Nano. Tai oikeastaan Multicompin valmistama vastaava kopio, joka sattui olemaan n. 10€ halvempi(~40€ ) kuin aito Arduino. Ensisilmäyksiltä ja testeiltä Arduino näyttäisi tarjoavan harrastuskäyttöön varsin kattavan paketin ominaisuuksia, niin kontrollerin kuin Arduinon ohjelmointisovellustenkin puolesta.

Mahdollisia tulevia projektejani paljastaa myös äskettäin Dealextremeen laittamani tilaus. Ostoskorista löytyi muun muassa MIDI→USB -adaptereja, webbikameroita, USB-hubeja ja autoasennukseen tarkoitettuja LED-valaisimia. Myös koulussa aloittamani robotti-projekti tulee varmaan kohta saamaan osansa blogin huomiosta.